Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
”Miksi Neuvostoliitto romahti?”
Rufus, 4
Tämä kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen. Heti aluksi on sanottava, etteivät tutkijat (ne, jotka työkseen miettivät erilaisia syitä ja seurauksia esimerkiksi maailmalla tapahtuviin asioihin), ole yhtä mieltä siitä, miksi Neuvostoliitto romahti.
Neuvostoliitto sai alkunsa samaan aikaan kun Suomi sai itsenäisyyden 1917. Se oli silloin uusi valtio, joka rakennettiin vanhan tsaarinaikaisen Venäjän pohjalta. Tsaari oli vähän kuin Venäjän kuningas.
Neuvostoliittoa voi kutsua myös imperiumiksi. Imperiumi on valtio, jonka sisällä on paljon erilaisia kansoja ja jopa valtioita. Imperiumia on vaikea hallita, koska usein kansat ja valtiot sen sisällä haluaisivat itse hallita omia alueitaan.
Neuvostoliitto valitsi taloutensa malliksi järjestelmän, jota kutsuttiin komentotaloudeksi. Se oli ihan erilainen kuin esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa. Tämän lisäksi Neuvostoliitto peri tsaarin Venäjältä halun olla suuri ja vahva valtio eli suurvalta. Se tarkoitti, että Neuvostoliitto käytti paljon rahaa aseiden hankintaan. Neuvostoliitolla oli todella iso armeija ja paljon ydinaseita.
Neuvostoliiton tapa hallita oli myös hyvin kontrolloiva. Neuvostoliiton johtajat halusivat määrätä, miten ihmisten tuli käyttäytyä, mitä sai sanoa ja kenen kanssa sai olla kaveri.
Nämä kaikki asiat vaikuttivat siihen, että 1980-luvulla Neuvostoliitossa oli paljon tyytymättömiä ihmisiä. 1985 maan johtoon tuli Mihail Gorbatšov, joka oli sitä mieltä, että asioista piti puhua suoraan, valehtelematta.
Silloin isot erimielisyydet alkoivat Neuvostoliitossa. Kansat, joita Neuvostoliitto hallitsi, halusivat itsenäistyä. Talous oli huonossa kunnossa ja asevarustelu maksoi paljon. Arki oli aika kurjaa tavalliselle ihmiselle. Kansalaiset eivät myöskään tykänneet kontrollista.
Näiden lisäksi vielä Neuvostoliiton poliitikot alkoivat haastaa riitaa toistensa kanssa. Monet sanovat, että Neuvostoliitto hajosi omaan mahdottomuuteensa. Minä sanoisin, että Neuvostoliitto hajosi, koska se ei kohdellut kansalaisiaan hyvin ja sen johtajat ajattelivat enemmän itseään kuin omaa maataan ja kansalaisiaan.
Hanna Smith on tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa ja Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä Choices of Russian Modernisation. Hän on erikoistunut Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä sisäpolitiikaan.
Kysy politiikasta on juttusarjamme, jossa tutkija vastaa esitettyihin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@politiikasta.fi.
Artikkeli ”Miksi Neuvostoliitto romahti?” julkaistiin ensimmäisen kerran Politiikasta.