Kaksoispisteet lyhenteiden taivutuksessa
Miksi liitytään EU:hun, mutta liitytään EMUun? Tai siis tarkemmin: miksi toisessa lyhenteessä käytetään kaksoispistettä, toisessa ei? Lyhenteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan sen perusteella, ovatko...
View ArticleIdeologia ja jihadistinen radikalismi
Miten jihadistisen liikkeen luonnetta ja organisoitumista voidaan ymmärtää radikalisoitumisen kautta? Kirjoitus on osa Uskonto terrorismin selittäjänä -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat pohtivat uskonnon...
View ArticleTuhon kautta uuteen maailmaan
Isisin, Loistavan polun ja Aum Shinrikyon kaltaisia terroristijärjestöjä yhdistää millenaristinen ajattelutapa, jossa hyvä tuhoaa pahan lopullisessa taistelussa ja uusi, täydellinen maailma saa...
View ArticleMitä ideologia selittää islamistisesta terrorista?
Miksi tyytymättömyys ja radikalisoituminen ohjautuvat nykyään juuri islamistisen terrorin suuntaan? Kirjoitus on osa Uskonto terrorismin selittäjänä -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat pohtivat uskonnon...
View ArticleMiksi uskonto yksin ei riitä selittämään terrorismia?
Mitä sanottavaa tutkimuksilla on terrorismiin radikalisoitumisen syistä? Kirjoitus on osa Uskonto terrorismin selittäjänä -kirjoitussarjaa, jossa tutkijat pohtivat uskonnon ja terrorismin suhdetta eri...
View ArticleDemokratian puolesta – äänestämättä?
Länsimaisessa mediassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston vaalit uutisoitiin kamppailuna demokratiasta. Äänensä antoi kuitenkin vain pieni osa kansalaisista ja Kiinaan päin suuntautuneet edustajat...
View ArticlePäiväntasaaja ja pohjoisnapa
Maantieteellisissä nimissä joutuu käymään joskus rajanvetoa siitä, pitäisikö nimi kirjoittaa isolla vai pienellä, eli onko se erisnimi vai yleisnimi. Periaatteessahan sääntö on selvä: ainutkertaiseen...
View ArticleSaksassa ydinvoima nähdään riskinä – myös demokratialle
Saksassa ydinenergiadebatin painoarvo on merkittävä. Se liittyy nimittäin kysymykseen demokratian toimintaperiaatteista sekä kansalaisten ja valtion suhteesta. Euroopan talousmahti Saksa on ottanut...
View ArticleJoutsenvirta ym.: Talouskasvun myytit ja tulevaisuuden kestävä talous
Arvio: Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén: Talous kasvun jälkeen. Gaudeamus, 2016. Talous kasvun jälkeen -kirja tuo hyvin esiin, kuinka vähän kyseenalaistamme...
View ArticleSuomalaisten jakautuneet Nato-kannat
Kylmän sodan perintö väistyy, eivätkä suomalaiset enää seiso yhtenä rintamana sotilaallisen liittoutumattomuuden takana. Jatkuvasti seurattavien mielipiteiden jakaantuminen on näkynyt erityisesti...
View ArticleValtiollinen rahasto Suomeen?
Valtiollisia rahastoja käytetään tasaamaan hyödykebuumin aiheuttamaa talouden ylikuumentumista, monipuolistamaan valtion tulonmuodostusta ja takaamaan kansallisomaisuuden riittävyys. Voisiko sellainen...
View Article”Haluan Ranskan pysyvän Ranskana” – maahanmuuttokeskustelua ranskalaisittain
Ennen kaikkea Ranskan nykyinen maahanmuuttokeskustelu on keskustelua islamista. Algerialaislähtöisen Rachida Datin, Nicolas Sarkozyn ministerin tarinaa on kerrottu esimerkkinä menestyksekkäästä...
View ArticleArktinen alue kansainvälisen politiikan laboratoriona
Presidentti Barack Obaman syyskuun lopussa isännöimä arktinen tiedeministerikokous heijastelee laajempaa kansainvälisen politiikan muutosta. Ympäristöpolitiikassa käytetään yleistajuisia metaforia...
View ArticlePuolan musta maanantai
Katolisen kirkon vaikutus Puolan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin on ilmeinen, mutta Puolan naisten oikeuksilla on myös toinen merkittävä historiallinen taakkansa: kommunismi. Maanantaina...
View ArticleKeskiverto ja prosenttiyksikkö
Matematiikasta ja tilastojen maailmasta tutut eksaktit ilmaisut, kuten keskiverto ja prosenttiyksikkö, ovat jo aikoja sitten löytäneet tiensä yleiskieleen. Siellä niiden alkuperäinen, tarkka määritelmä...
View ArticleLiturgian paluu
Ulkoministeri Timo Soinin maailmanjärjestys kytkeytyy vuosisatoja vanhaan traditioon, jossa kosmos löytyy lännestä ja kaaos idästä. Soinin retoriikka ei ole uutta eikä se kolise tyhjiössä, vaan...
View ArticleKuvat Syyriasta ovat syytös ihmiskuntaa kohtaan
Kauhun, pelon ja empatian lisäksi kuvat Syyrian sodasta herättävät myös häpeää ja syyllisyyttä. Ne kertovat osallisuudestamme. Viime aikoina Aleppon asukkaiden kärsimyksen seuraaminen on ollut...
View ArticleMiksi historiaa opiskellaan?
Historian opetus herättää Suomessa vähänlaisesti intohimoja tai poliittista vastakkainasettelua. Itse asiassa poliitikot tuntuvat olevan yllättävänkin vähän kiinnostuneita historian opetuksesta. Mitä...
View ArticleKansanäänestyksen politiikkaa Unkarissa
Lokakuun toisena päivänä unkarilaiset äänestivät EU:n pakolaiskiintiöistä. Samalla istuva hallitus mittasi kannatuksensa. Helmikuussa 2016 alkaneesta prosessista on jo kirjoitettu paljon. Unkariin...
View ArticleTilastokieli
Jos on paljon tekemisissä tilastojen ja erilaisten graafisten kuvaajien parissa, niiden ilmiöt hiipivät helposti mukaan tekstiin. Kuviossa käyrät joko nousevat tai laskevat – näin tapahtuu kuitenkin...
View Article